Voisin vähän valaista fiilistä...
Viikko matkaa takana (siis siitä hetkestä kun Turun kämppäni ovi sulkeutui) ja olo suht väsynyt. Kyllä kai tää on Venäjän suurkaupungeissa liian kauan, jonka kaikki täällä käyneet, venäjänkieltä taitamattomat varmasti ymmärtävät - kuumuutta, hikeä & valtavasti ihmisiä. Voi koti! Huomenna matka jatkukoon uusien Nike-kenkien kantamana (ostettiin kyllä jo Pietarista).
Junamatka Pietarista Moskovaan kesti kahdenksan tuntia yön hämärässä. Suhteellisen karua menoa, jytinää ja ahdasta oloa, vaikkakaan sinänsä juna ihan okoo. Yläsänkyjä en suosittele ainakaan n.165 cm pitkille. Todella vaikea kivuta ja päästä alas... Selvisin.
Moskovaa on aistittu ja maistittu pääpiirteittäin ihanan Sadun (& Ollille-kiitos!) opatuksella, joka helpottanut kulkemista suunnattomasti. Tänään sain hiuksenikin pestyä jäätävän veden alla. Kamala kokemus minulle, joka kylven ja lantraan normaalisti lähes tulikuumassa vedessä. Hyvää se kai teki...;)
Rinkka on vielä suhteellisen kasassa (kaikki haisee ummehtuneelle). On tästä tytöt romantiikka kaukana! Aijai, tulee hepeniä ikävä -puhumattakaan Wolfordin ihanista sukkapöksyistä (mainos!!!:)
Terkut kaikille. Kirjoitelkaa rohkeasti terveisiä ja aistimuksia. Miss uuu kamalasti.
.jenny.
P.s. Viittomakieli rules.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Moi Horst Schimanski ja Jennyfer. Terveisiä täältä Tampereelta. Hoidettiin eilen Antti Markuksen ja sen tyttöystävän kamat saman katon alle Amurinlinnaan. Muutto oli aikamoinen katastrofi. Anselmi ei ollut pakannu mitään! Mut ei kait se ollut mikään yllätys, mitä nyt Antti tuntee. Tänään Suomi kohtaa Serbian potkupallossa. Täytyy illalla hankkiutua vastaanottimen ääreen johonkin paikkaan missä näkyy canal plus. Take care.
Lähetä kommentti