Hiekkaa nakyvissa...

Mongoliaa kohti siirryttaessa jatimme taaksemme antoisat, loisteliaat ja jotakuinkin hikiset 11 paivaa Kiinaa ja sen lukuisia antimia, joista paasimme nauttimaan useina aurinkoisina paivina. Kavimme mm. tallustelemassa muurilla 36 asteen helteessa (n.5 km), Kielletyssa kaupungissa, Dirt Marketilla (lukuisia kivoja loytoja), Silk Marketilla (aivan hulppea meininki, mahdoton ostospaikkana!), lukuisilla temppeleilla (Lama, Taivaan & Kungfutse), kiinalaisessa silkki - ja jade factoryssa seka hauskassa tee-seremoniassa, jossa niin aantelyt kuin tavatkin kasvattivat nautintoa.

Ruokana nautimme paasaantoisesti erilaisia kiinalaisia herkkuja tietenkin riisin kera. Keitot jaivat usien syomatta samoin kuin kerran erheessa tilatut siansorkatkin (taisipa Ramsu ottaa niita viela tuplana...:) Illalla oli sitten matka kohti maccia (pakko myontaa, etta eksyimme sinne muutamaan otteeseen riisiin ja muihin erikoisuuksiin kyllastyneena) Joskus tuntui, etta kaikki maistui jollaan tapaa samalta, riisi poikkeuksetta valkoista, puuromaista ja mautonta. Olemme edelleen hyvissa voimin (ehka jopa hieman paremmissa kuin lahtiessa-vinkki!) & pienista masuvaivoista selvisin antibiooteilla (epailen, etta sain hedelmista, joita popsin ajoittain paljonkin - varsinki litseja!) Maailaman maukkaimmat mangot on nyt myos paikallistettu. Upeita.

Pekingista matkamme jatkui siis kohti Mongoliaa&UB:ta (Ulan Batar). Oi ihanuus. Odotimme sita innolla. 36 tuntinen junamatkamme alkoi 3.7.2007 klo.7.45 aamulla paikallista aikaa. Raahauduimme asemalle hyvissa ajoin ennen junan lahtoa ja yllatykseksemme jonossa oli liuta muita samaan suuntaan suuntaavia turisteja. Kaikki sujui vaivatta ja kiinalaiseen junaan noustessa olo tuntui huikealta-paljon on jo nahty mutta se kaikkein halutuin on viela edessa... Henkilokohtaisesti oloni tuntui myos helpottuneelta silla pian voisin rauhoittua ja jattaa kiinalaisen vilskeen taakseni. Turhan paljon menoa ja meinikia minulle vaikka nautimmekin taydella teholla.

Junassa saimme seuraksemme 'vanhemman' sveitsilaisen pariskunnan (4 hengen hytti) ja matkamme sujui rennosti puksutellen. Junassa tapasimme myos monia muita maailmanmatkaajia. Oli loistavaa paasta kuulemaan ja jakamaan kokemuksia toisten reissaajien kanssa. Yollisen rajan ylityksen jalkeen (n. 2 h) nuudeloimme ja nukahdimme. Aamulla puolestaan herasimme hiekoitettuna (myos junassa sisalla paljon hiekkaa jokapuolella) autiomaan ymparoimana. Maisemat olivat taysin muuttuneet. Oikeasti, olemme tainneet loytaan maailman kauneimma paikan... Taalla on 'rauhan' lisaksi sanoinkuvaamattoman kaunista. WAU! Hiljentyneina, liikuttuneina (Jenska!) ja odottavaisen innokkaina saavuimme UB:hen nelja tuntia aikataulusta myohassa, silla junamme moottori hajosi (ehka!)noin tuntia ennen asemaa...

On vaikea kuvailla sita kauneutta ja toisaalta kurjuutta, jotka taalla toisensa kohtaavat. Kuvailla niita ilon huudahduksia jotka kuulen junassa saavuttaessa takaisin kotiin ja sita kurjuutta, jonka naen junan ikkunasta katsoessani. Uskomatonta. Asemalta loysimme Ugin (hostelimme tarmokkaan 'johtajan') ja hanen agenttinsa, jotka johdattivat meidat pakullaan Golden Gobiin (hostellimme!). Aivan mahdottoman rento, kotoisa & vauhdikas mesta. Todella. Tanne jos jonne. Nautimme olostamme todella ja ajattelimpa jo jospa siirtaisimme hieman paluutamme..mahdotonta, silla paluuliput jo maksettu (paiva olkoon viela salaisuus!:).

Pian viikko (onneksi viela kaksi edessa!) Mongoliaa takana ja olen jo varma, etta haluan tanne takaisin. Nin varmasti kaikki muutkin... Ny on aika unille - huomenna juhlitaan Nadaam!

Pitakaa huolta toisistanne.

.jennyfer.